UpLingua
Web Business Solutions
Kääntäminen – Kielet Euroopan Unionissa

Please, choose another language:
Français
 Italiano
 Nederlands

Kielellinen monimuotoisuus - Finnish - suomi (Fi)

EU:n perusperiaatteita on antaa erilaisten kulttuurien, tapojen ja vakaumusten elää rinta rinnan. Tämä periaate koskee myös kieliä.Maanosassa, jossa puhutaan hyvin monia eri kieliä, tämä on luonnollista. Jo yksin EU-maiden viralliset kielet kuuluvat kolmeen eri kielikuntaan: indoeurooppalaisiin, suomalais-ugrilaisiin ja seemiläisiin kieliin. Muihin maanosiin verrattuna tämä on silti verrattain vähän.

Kielellinen monimuotoisuus on tullut entistä näkyvämmäksi, koska ihmiset ovat nykyään tekemisissä ulkomaalaisten kanssa enemmän kuin koskaan aiemmin. Euroopan markkinat yhdentyvät, matkailu lisääntyy ja globalisaatio etenee, ja joudumme yhä useammin tilanteisiin, joissa tarvitaan vieraita kieliä — liike-elämässä, vaihto-oppilaana, maahanmuuttajana...

Vuonna 2000 hyväksytyn EU:n perusoikeuskirjan 22 artiklan mukaan unioni kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta, ja sen 21 artiklassa kielletään kieleen perustuva syrjintä. Kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen kuuluu EU:n perusarvoihin aivan kuten suvaitsevaisuus, yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja avoimuus muita kulttuureja kohtaan.

Kielellisen monimuotoisuuden periaatetta sovelletaan paitsi unionin 23 viralliseen kieleen myös EU:n alueella puhuttuihin lukuisiin alue- ja vähemmistökieliin.

Tämä on luonteenomaista EU:lle. Eroja ei pyritään poistamaan, vaan monimuotoisuus nähdään rikkautena.

Euroopan unionissa on 27 jäsenvaltiota ja
23 virallista kieltä

Kielet Euroopan Unionissa

EU:n 23 virallista kieltä ja niiden lyhenteet ovat seuraavat:

Click on the language to reach the page in this particular European language

Mitä kääntäminen on ?

Kääntäminen ja tulkkaus sekoitetaan usein toisiinsa. Kääntäjä kääntää kirjoitettuja tekstejä (kuten kaunokirjallisuutta, käyttöohjeita, kirjeitä, tv-tekstityksiä, verkkosivuja), kun taas tulkin tehtävänä on välittää puhuttu viesti toiselle kielelle.

Suurin osa käännöksistä on asiatekstiä (manuaaleja, esitteitä, raportteja, vuosikertomuksia, säädöksiä yms.), mutta paljon käännetään myös kaunokirjallisia tekstejä (romaaneja, runoja, esseitä yms.).

Kääntäminen edellyttää eri kulttuurien tuntemusta ja erilaisten tyylilajien hallintaa. Työtehtävät saattavat vaihdella runomuotoisen tekstin tuottamisesta lakitekstin laatimiseen. Usein kääntäjä tarvitsee teknistä asiantuntemusta esimerkiksi elektroniikan, rahoituksen, kemian tai lääketieteen alalta.

Nykypäivänä vieraita kieliä opiskellaan aiempaa enemmän, mutta kääntämisen tarve ei ole poistunut. Päinvastoin – globalisaatio, tv-kanavien lisääntyminen ja tekniikan nopea kehitys, jonka myötä tarvitaan käyttöohjeita yhä uusille tuotteille, ovat lisänneet käännöstarvetta.

Konekääntämisen mahdollisuuksista on puhuttu paljon. Konekäännöksestä voikin olla apua, kun on tarpeen selvittää, mitä aihetta täysin vieraalla kielellä kirjoitettu teksti käsittelee, mutta väärinymmärrysten vaara on suuri. Kääntämisessä on otettava huomioon asiayhteys, tekstin rakenne- ja kielioppisäännöt, tyyliseikat, sanojen monimerkityksisyys sekä sanaleikit, ja tähän tietokoneiden käännösohjelmat harvoin pystyvät. Siksi kieliteknologia olisikin nähtävä kääntäjien apuvälineenä, ei korvikkeena.